Ruokaohjelmien suurkuluttaja

Rakastan Australian MasterChefiä, kun ne tuomarit on niin lutusia ja kilpailijat taitavia ja toisilleen herttaisia ja auttavaisia ja kollegiaalisia. Ahmin Koko Suomi Leipoon ja Koko Ruotsi Leipoon, kun siinäkin oltiin niin kilttejä ja herttaisia ja taitavia. Entäpä Henkka ja Niki vs. Amerikka. Ihania lutusia. Rakastan.

Mutta nämä uusimmat tulokkaat: Suomen MasterChef ja Suomen paras leipomo. Nämä kyllä tökkivät. MasterChefissä tuomarit nyrpistelevät nenäänsä, sorkkivat ruokia ja sanovat, että tämä on syömäkelvotonta. Siis nyt oikeesti. Itse olette valinneet sinne ”Suomen parhaat amatöörikokit”. Ei ne nyt varmasti syömäkelvotonta ruokaa tee. Olisko niin, että tuomarit on nirppanokkia. Katsoisivat Australian kollegoista mallia.

Entäs sitten tämä Hans Välimäki ja Suomen paras leipomo. Miksi tehdä koko sarjaa, kun lopputulos on selvä? Miksi edes ottaa tuomaroimaan toinen tuomari, kun Hansin sana on ainoa, joka on oikea. Kun Hans tykkää, että munkissa pitää olla hilloa, niin Hansin mielipide on ainoa oikea. Kun Hans on sitä mieltä, että pitää olla finessiä, niin voittaako ruisleipä vai se finessi leivos? Onpa vaikea arvata.

Nyt sitten herääkin kysymys, että miksi sitten katson myös noita, joista tulee näin äkäiseksi. Hyvä kysymys.

12 responses

  1. Maisa

    Monet valittaa, että noita ruokakilpailuja tulee liikaa. Ei minusta. Minunkin pitää ne kaikki katsoa. Tyttären kanssa välillä leikitäänkin noita ilkeitä tuomareita ja mietitään pitäisikö heittää roskiin heti, kun tuli niin erikokoisia paloja leikattua tai unohtui jotakin pois ja saatiin aikaan syömäkelvotonta tulosta.
    Kiitos muuten näistä kirjoituksistasi! Aloin näitä lukea silloin, kun elin samoja sairastamiskuvioita kuin sinäkin. Etsin silloin kohtalotovereita ja vastauksia moniin mieltäni painavin asioihin. Silloin löysin monenlaisia blogeja. Jotkin päättyivät yllättäen tai viimeisen kirjoituksen oli kirjoittanut joku muu. Mutta kun etukäteen ei tiennyt tarinan loppua. Sinun hauskoja ja positiivisia kirjoituksiasi aina odotin. Meidän tarinoilla on happy end tai siis jatkokertomushan tämä onneksi on.

    19/02/2014 17:35

  2. mea

    Kiitos Maisa. Ihana kohdata (kohtalo)toveri täällä (tuo kohtalo on niin kohtalokas sana, että mieluusti sitä käytä). Minäkin tein samaa kuin sinä silloin, kun oli tarve saada lukea, että tästä selviytyy. Liian usein luin kuitenkin samoin kuin sinä, että ei selviydykään. Halusin siksi jakaa selviytymismieltä, joka minussa eli ja elää tanakasti. Ajattelin, että jospa joku saisi voimaa siitä, että maailma ei romahda vaikka järisteleekin. Ihana, että käyt edelleenkin.

    Ruokaohjelmia ei todellakaan tule liikaa. Arvostele mun illalliset Ruotsissa on ihania, Arvostele mun illalliset Briteissä ja Australiassa ja tunnissa, aah, rakastan. Suomen TopChef oli aivan ihana. Luulisi, että tällä katsomisella osaisi itsekin tehdä. Niinhän sitä luulisi. Mutta opettelen koko ajan. Huippuhetkeni on, kun Henri Alen JAKOI TWITTERISSÄ MUN TEKEMÄN MUTTI-SOOSIN KUVAN. Sydän sydän.

    19/02/2014 17:52

    • Maisa

      Ja minä tietämättäni ostin sitä Muttia juuri silloin kun hylly oli melkein jo tyhjä. Seuraavana päivänä sitten luin minkälainen suosio asialla oli ollut. Ensi viikolla muuten pääsen ekan kerran Henri Allenin Muruun syömään. Ai niin – Junior Master Chef – kyllä minua niin itketti liikutuksesta, kun katselin sitä.
      Minä tunsin koko rintasyöpäaikani, että olen juuri sopiva sitä sairastamaan. Ei pieniä lapsia, ei liian vanha ja muuten huonokuntoinen ja vielä sopivan positiivinen elämänasenne sekä hyvin sytoja ja säteitä sietävä. Kesäkuun leikin tekeväni joka päivä (30 pvää) bussilla lomamatkoja Hämeenlinnasta TAYSiin sädehoitoon. Aamulla täällä kotona meikkasin ja sovittelin kunkin päivän asuun sopivia huiveja. peruukkia kun en enää jaksanut pitää. täytyykin muistaa se hökötys antaa vaikka oraville pesän rakennusmateriaaliksi. Tuli kesällä tutuksi Tampereen vohvelikahvila, jäätelökioskit yms. Ja muistoksi tuli noita lisämakkaroita vyötärölle.
      Kyllä minä edelleen lukisin myös Syöpä tarinoituu todeksi -blogia ja luenkin, mutta se tarina taisi saada toisenlaisen lopun. Miten joku voikin kirjoittaa tuossa tilanteessa niin analyyttisesti ja kauniisti.
      Kaikille minä kerroin sairaudestani, kun uskoin jo etukäteen olevani esimerkkinä siitä, miten tästä selviydytään.

      19/02/2014 18:35

  3. mea

    Muruun. Syömään. Nyt kyllä olen kateellinen. Henri on mun idoli.

    Kuulostat ihmiseltä, jonkalaista jokainen syöpäläinen kaipaisi tuekseen. Mikä ihana asenne. Onneksi et saanut kauhua Vohvelikahvilaan. Minulla tuli yhteen ravintolaan ja yhteen ravintolan vessaan ikuiset traumat, kun niissä sattui tulemaan niin huono olo. Onneksi ymmärsin pitää parhaat paikat käymättöminä silloin, kun oli ne ajat, jolloin ruoka maistui etanan limalle

    Mainio idea tuo oravanpesä. Minulla on tuossa metsän reunassa tuttuja oravia, huoliskohan ne. Sitä hökötystä en kuuna kullan päivänä tule päähäni laittamaan. En varsinaisesti rakastanut sitä paitsi viime keväänä Lontoon lomalla, kun siellä oli se nuclear winter, niin kuin he sitä nimittivät. Oli niin tsiisuksen kylmä, että pipo ja peruukki yhdessä tuntuivat todella hyviltä. Ja olihan siinä puolensa: koskaan ei mennyt tukka pipon alla lyttyyn. Onneksi oli kylmä talvi ja ominaisuudella oli arvoa.

    19/02/2014 18:52

  4. Maisa

    Voin halata Henriä sinun puolestasi!!!!!!

    19/02/2014 19:22

  5. mea

    Ooh, sano, että Tampereella kasvaa ympärysmittaa yksi hänen ehdottomimmista ihailijoistaan. Ja sillä on Muttia nykyään aina varastossa.

    19/02/2014 19:32

  6. rhebok

    Great British Bake-off / Koko Britannia leipoo se vasta ihana onkin. (Ja sitä on tullut jo neljä kautta!) Tuomarit saattaa kyllä olla kärkeviä joskus, mutta kilpailijat on niin liikuttavan ihania persoonia ja luovia ja kauniita. Katoin kaikki.

    19/02/2014 21:41

  7. mea

    No höh, tommonen mennyt minulta ohi vallan. Onko siinäkin pinkkejä ja turkooseja jääkaappeja? Leipooko nekin teltassa ja aurinko paistaa aina? Ja ainakin yksi leipuri on hellyttävä, ujo nuorimies? Ihan pakko nähdä. Miltä kanavalta?

    19/02/2014 22:35

    • rhebok

      Suomessa sitä taitaa näyttää ihan MTV3, ainakin googlettamalla löytyi kauden finaali Katsomosta. (Itse olen hankkinut jaksot ruotsalaisesta Tor Rent – vuokraamosta…) Kyseessä on formaatin alkuperäismuoto joten tottahan toki siinä on pastellisia keittiökoneita ja teltta ja samat musiikit ja muutkin yksityiskohdat. Leipureista yleensä useampi on hellyttävä, ujo nuorimies! Usein myös hellyttävä, ujo vanhamies. Tosin kun Briteissä ollaan niin useammin niillä sataa vettä ihan älyttömästi, mutta välillä kyllä paistaakin. Kaikki on kauhean onnellisia.

      23/02/2014 20:44

      • mea

        Tykkään just siitä, että kaikki on kauhean onnellista ja elämä on pastellia ja ystävällistä. Ja niistä hellyttävistä miehistä tykkään erityisesti. Ruotsin version ujo nuorimies, jolla oli koko ajan silmälasit vinossa, oli mun suosikki. Niin toivoin hänen voittavan.

        24/02/2014 10:49

  8. Ei tarvitse olla yhtään ainutta ruokakilpailua eikä kilparuokaa, en katso ainuttakaan:)

    22/02/2014 00:31

  9. mea

    Ja syy on …

    22/02/2014 13:49

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s