Hupsista

Melkein jo tulkitsin merkiksi korkeammalta taholta, kun blogini oli yhtenä harmaana päivänä kadonnut taivaan tuuliin. Että tämä oli tässä. Pillit naulaan ja hanskat pussiin. Itkuhan siinä sitten tuli. Kaikki tuhannet kirjoitukset ja vielä tuhannemmat kommentit menivät. Huis veks. Nevöevö niitä enää takaisin saa.

Mutta.  Yksi askel taakse heti sen jälkeen, kun otit yhden eteen, ei tarkoita katastrofia. Se on pikemminkin cha cha chaata. Luopumisen tuska on pahinta tuskaa. Ja muita sananlaskuja. Ei muuta kuin kohti uusia katastrofeja.

Eli tässä ollaan taas.

2 responses

  1. Hei!

    30/01/2014 11:15

  2. mea

    No hei. Ihanaa, löysit minut. Rakastan sinua.

    30/01/2014 11:19

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s