Lentää lokkien kanssa

Möröt hiipivät viime yönä sängyn alta. Siinä ne tillittivät pahaenteisen näköisinä ja pitivät hereillä. Pitkin aikoihin en niitä olekaan nähnyt. Kesymmän näköisiä olivat nyt. Mutta samoja penteleitä.

Huomenna lähden möröjä karkuun. Ei ne lentokoneeseen uskalla tulla.

Rakastan lentokenttiä. Rakastan sitä vapauden tunnetta, joka holahtaa ylle, kun koneen pyörät irtoavat maasta. Rakastaisin myös lentokoneen ruokaa, jos sitä vielä saisi. Nyt on vaan sämpylä tai rinkeli. Ei se mitään, rakastan niitäkin.

Tiesittekeö muuten, että rintasyöpää tavataan eniten nunnilla ja kirjastonhoitajilla. Sietää miettiä sitä ammatinvalintaa.

Otsikko on tulevan kirjani nimi. Nyt ei enää tarvi kuin kirjoittaa se.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s