Mitä sanoa syöpään sairastuneelle

Vakava sairaus tekee ihmisestä sellaisen, että se käy hermonpäillään. Se on niin herkkä, että kun se yrittää pudotella syöpä-sanan kirjaimia suustaan, se alkaa itkeä viimeistään y:n kohdalla. Luultavasti se alkaa itkeä jo ajatuksesta, että kohta sanoo sen. Se haluaa kuitenkin sanoa ystävilleen sen, koska se kaipaa tukea ja lohtua. Jos kohdallesi osuu siis ystävä, joka kertoo sinulle sairastuneensa syöpään, muista ihan ensimmäiseksi, että hän pitää sinua ystävänä, jolle voi kertoa.

Aluksi ajattelet, että et osaa sanoa oikeita sanoja. Unohda. Ei tarvitse sanoa oikeita sanoja, kunhan sanot sen, mitä sanotkin tai olet sanomatta, aidosti. Ole aito. Sairas vaistoaa heti, jos et ole.

Sinun ei tarvitse sanoa mitään, jos luontevasti et juuri sillä hetkellä osaa. Ota vaikka kädestä kiinni, halaa, ota hartioista kiinni.

Kuuntele. Älä keskeytä ainakaan kertomalla omista vielä kauheammista kokemuksistasi.

Etene hänen ehdoillaan. Jos hän ei halua puhua, niin älä kysy. Jos hän haluaa puhua, kuuntele.

Katso silmiin, mitä sanotkin tai teet.

Tässä vaiheessa sairastunut joka tapauksessa itkee. Anna nenäliina, jos löytyy. Anna aikaa. Pidä hänestä kiinni, kunnes itku hellittää. Pyyhkäise kyyneleet poskilta. Luultavasti se alkaa itkeä yhä vuolaammin, koska lohdulla on sellainen vaikutus. Älä välitä siitä.

Ole läsnä. Se riittää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s